Luomua kouluruokaan?

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011081114189728_ru.shtml

Ajatuksena luomun tuominen kouluruokaan on mainio. Käytännössä se voi kuitenkin olla vaikea totetuttaa. Luomu on toistaiseksi kallista, vaikeasti saatavaa suurina määrinä ja suuren yleisön mielipide voi olla jopa sitä vastaan. ''Ettäkö meidän pikku Ville-Iivari söisi koulussa luomuporkkanaa?! Pahh! Säästäkää nekin rahat johonkin järkevään.''

Iltalehden jutussa hankepäällikkö Irma Kärkkäinen toteaa, että ''lähiruoka-ajattelu ja sesonginmukaisten tuotteiden käyttö on julkisissa ruokapalveluissa hämärtynyt''. Eikös se ole hämärtynyt yleisesti ottaen kaikilla jotka eivät perinteistä maalaiselämää ole päässyt seuramaan? Kärkkäinen käyttä Iltalehden jutussa esimerkkinään kurkkua jota sesonkiaikana saisi hankittua halvalla kotimaasta, ympäri vuoden elintarvike tuodaan jopa ulkomailta lastemme ruokapöytään. Tässä vaiheessa haluaisin muistuttaa ehec-otsikoinnista. Vaikka kyseisen bakteerin alkuperä olikin hieman hämärä, otsikointi aivan liioilteltua, eikä tauti koskaan levinnyt kunnolla Suomeen, joku voi pitää huomautustani aiheettomana. Itse kuitenkin luotan mieluummin suomalaiseen lähituotantoon kuin globaaliin, missä valvonta voi joskus pettää ja lainsäädäntökin voi joissain tapauksissa olla viljelyn ym. suhteen eri kuin Suomessa.

 Itse miettisin kouluruokaan tuomisena ensisijaisesti lähiruokaa, en ainoastaan luomua. Käytettäisiin kotimaisia tuotteita sesonkien mukaan! Luulisi tulevan säästöjä pelkästään kuljetuskustannuksista vaikka ruoka itsessään hieman hintavampaa olisikin.

Kauppareissu

 Kotona ostoslistaa tehdessäni aloin pohtia valintojani elintarvikkeiden suhteen. Tällä hetkellä noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota sovellettuna, lihaa kuluu paljon. Ideaalitilanne itselleni olisi, jos saisin lihat itse metsästämällä ja omista kasvattipossuista- ja lampaista. Munat voisi kipaista omasta kanalasta ja maito tulisi pöytään aamulypsyn kautta. Ryytimaalta saisi syksyn tullen kerätä juurekset ja salaatit. Mutta koska tätä ihanuutta minulla ei (vielä) ole mahdollisuutta toteuttaa, mietin muita eettisiä tapoja hommata lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita ruokapöytääni.

 Miten olisi lähiruoka? Kuulostaa toki hyvältä, mutta kuinkas moinen toteutetaan käytännössä? Pitkän googlettelun jälkeen totesin että lähelläkään kotipaikkaani ei ole suoramyyntiä  harrastavia tiloja. Seuraavaksi tutkailin nettikauppoja. Ei, en näe mitään järkeä siinä että tilaisin tuotteita pitkän matkan päästä kun tiettyjä tuotteita saa lähempääkin. Siispä marssin lähikauppaani ostoksille.

 Luomumaitoa, luomukananmunia. Paikkakuntalaisen leipomon leipää. Ah, olenpas minä nyt ekologinen ja eläinystävällinen! Hedelmäosastolla pysähdyin miettimään. Korini oli kotimaisten-, ja luomutuotteiden lisäksi täynnä banaania, viinirypäleitä ja mandariineja. Kasvaako moisia luonnonantimia Suomessa? Auts, hiilijalanjälkeni suureni juuri varmasti kokonaisella koolla! Myrkytettyä banaania merten takaa mistä lie zimbalandiasta. Miksen menisi marjametsään ja poimisi itse muutaman mustikan ja vadelman. Superruokaa ja hyötyliikuntaa, ekologisesti ja ilmaiseksi vielä kun sesonkia riittää!